Nykyään luonnolle on annettu monta eri nimeä, joista jotkin eivät imartele sen merkitystä, vaan enemmänkin viittaavat siihen paikkana, kaukana kaupungista, jossa ei ole yhtään mitään. Ennen jopa myyttisen tarkoituksen omaava luonto ei kuitenkaan ole menettänyt merkitystään urbanisoitumisen ja teknologian myllätessä pelikenttää.
Metsien, järvien ja meren tehtävänä ei ole vain näyttää hyviltä postikorteissa, eikä sinun tarvitse olla erä-Jorma tai erä-Tarja nauttiaksesi luonnosta. Tutkimusten mukaan luonnolla on suuri merkitys henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme. Ympäristön vaikutuksesta mieleen on käytetty termiä lumoutuminen (Salonen ym. 2018), jolla tarkoitetaan tarkkaavaisuuden tahatonta keskittymistä ympäristöön. Tuliko yllätyksenä, että lumoutuminen on todennäköisempää luonnossa, kuin kaupungissa? (Kaplan & Kaplan, 1989). Auringossa kiiltelevät laineet tai tuulessa kohiseva metsä peittoaa rautatieasemalla örisevät riitapukarit yksimielisesti. Luonnosta lumoutuminen tarjoaa mielellemme tavan rentoutua, kun ongelmanratkaisussa käytettävä tahdonalainen tarkkaavaisuus saa ansaitun lepotauon (Kaplan, 1995).
"Luonto ei siis ole ratkaisu vain yleiseen ketutukseen, vaan myös reseptitön lääke hektisestä työarjesta palautumiseen."
Luonto ei vaikuta meihin positiivisesti vain lumoavilla piirteillään, vaan luonto on omiaan herättämään tunnepitoisia elämyksiä, muistoja, sekä tiedostamattomasti tapahtuvia fysiologisia ja emotionaalisia muutoksia (Ultrich, 2001). Näin luonto auttaa meitä säätelemään tunteitamme ja siten helpottaa stressin hallitsemista (Salonen ym. 2018).
Luonto on reseptitön lääke hektisestä työarjesta palautumiseen
Luonto ei siis ole ratkaisu vain yleiseen ketutukseen, vaan myös reseptitön lääke hektisestä työarjesta palautumiseen. Virkistävä pyrähdys luonnon helmassa lounastauolla tai työmatkalla auttaa nollaamaan tehokkaasti mielessä myllertäviä työkiemuroita (Salonen ym. 2018).
Luonnon vaikutuksiin pureutuvassa tutkimuksessa “Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen” kävi ilmi, että luonnon tuottama hyvinvointi ei näyttäydy vain leveämpänä hymynä, vaan tutkimukseen osallistuneet henkilöt, jotka viettivät ajoittain aikaa luonnossa, kokivat tuottavuutensa paremmaksi ja kokivat työn imua (Salonen ym. 2018). Tämä ei tarkoita sitä, että kesken työpäivän pitäisi matkustaa bussilla tunti keskelle metsää, vaan pienempikin kontakti luontoon, kuten huonekasvit, näkymät ikkunasta ja luonnon valo luovat myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja työasenteeseen (Korpela ym. 2011). Aika hyvin skutsilta?
Fakta on, että voisimme pitää parempaa huolta skutsistamme. Niin paljon se meille antaa. Emme kuitenkaan ryhtyneet metsänharavoimistalkoisiin, vaan me Smartumilla päätimme siirtyä muovisesta maksukortista SmartumPay-sovelluksen kautta tehtäviin maksuihin. Haluamme haastaa sinut mukaan ja tarjota tavan antaa takaisin luonnolle.
Päätimme antaa jokaisesta SmartumPay-maksusta 15.1.-15.2.2020 luonnolle takaisin lahjoittamalla 10 senttiä John Nurmisen Säätiölle, joka keskittyy Itämeren ja sen kulttuuriperinnön suojelemiseen. Kanna sinäkin kortesi kekoon maksamalla SmartumPaylla!
Lähteet:
Kaplan, S. (1995) The restorative benefits of nature: toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology, Vol.15(3), 169–182.
Kaplan, R. – Kaplan, S. (1989) The experience of nature: A psychological perspective. Cambridge University Press.
Korpela, K. (1992) Adolescents’ favourite places and environmental self-regulation. Journal of Environmental Psychology, Vol.12(3), 249-258.
Korpela, K. – Paronen O. (2011) Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Metlan työraportit, Vol. 212, 80–9.
Salonen, K. – Katriina Hyvönen K. – Määttä K. – Feldt T. – Mauno S. & Joona Muotka J. (2018) Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja töissä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos.
Ulrich, R. S. (2001) Effects of healthcare environmental design on medical outcomes. Design and health – the therapeutic benefits of design, 49-59.