Aiemmin tällä viikolla julkaisimme tuloksia viime vuoden alussa aloittamastamme kokeilusta, jonka myötä smartumlaiset saavat liikkua ja harrastaa kulttuuria työajalla kolme tuntia joka viikko. Kokeilun aloittamisen jälkeen muun muassa sairauspoissaolomme putosivat merkittävästi edellisvuodesta.
Olemme ilolla seuranneet keskustelua ja innostusta, jota kokeilumme on herättänyt. Erityisesti meitä on ilahduttanut huomata, että monissa muissakin yrityksissä on ollut samansuuntaisia, menestyksekkäitä kokeiluja työntekijöiden jaksamisen tukemiseksi. Kokeilu on myös saanut huomiota kilpailukykysopimuksen haastajana: voiko tuottavuus lisääntyä, kun työaikaa lyhennetään venyttämisen sijaan? Kokeilumme osoittaa, että voi.
Vaikka tarjoamamme edun suoraa yhteyttä kokonaistuloksemme paranemiseen ei voida vetää, meistä on selvää, että hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ja heidän panoksensa vaikuttavat positiivisesti myös kilpailukykymme vahvistumiseen. Sen sijaan, että venyttäisimme työaikoja kilpailukykysopimuksen mukaisesti tuottavuuden nimissä, me olemmekin lähteneet toiseen suuntaan.
"Kokeilumme osoittaa, että työn tuottavuutta voi parantaa huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista."
Kiky-sopimuksella pyritään tuottavuuden lisäämiseen. Me näemme, että ainakaan asiantuntijatyössä kilpailukyky ei synny venyttämällä työpäiviä. Kiky-keskustelu käy tällä hetkellä kuumana ja on selvää, että tässä kontekstissa tulemme esiin vastavirtaan uivana yrityksenä. Me uskomme, että yritys voi hyvin silloin, kun sen työntekijät voivat hyvin.
Kokeilumme osoittaa, että työn tuottavuutta voi parantaa huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Smartumlaiset ovat elävä esimerkki siitä, että jopa työajan lyhentämisellä voi olla vahvistava vaikutus kilpailukykyyn silloin, kun tämä aika pistetään rohkeasti tekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Elämäntilanteita on erilaisia ja työpäivän aikana liikuntaan tai kulttuuriin käytetty aika voi olla ainoa mahdollisuus omaan aikaan ja omille ajatuksille. Asiantuntijatyön tuloksen kannalta on oleellista, että työpäivän aikana on mahdollista sekä koota ja jäsennellä ajatuksia että saada tilaa uusille ajatuksille. (Niemi & Kräkin, 2019.) Kun kalenterissa on ajatusten tuulettamiselle tilaa, myös työn tuottavuus ja sitä kautta kilpailukyky paranee. Sekä työntekijä että työnantaja voittavat, kun työntekijä voi hyvin.
Työn ja muun elämän rajat hälvenevät, jolloin ihmisten näkeminen kokonaisina myös töissä korostuu. Tämä edellyttää uudenlaisia tapoja vastata työntekijöiden tarpeisiin. Me uskomme, että hyvinvointia tuleekin lähestyä kokonaisvaltaisesti: vaikka liikunnan hyötyjä hyvinvointiin ei voi kiistää, joskus esimerkiksi hieronta virkistää ajatustyöläisen aivoja tehokkaammin kuin happihyppely. Smartumlaiset saavatkin työajalla harrastamisen lisäksi myös rahanarvoisia Smartum-etuja, joita voi käyttää liikunta- ja kulttuuriharrastusten lisäksi myös hierontaan, lounastamiseen ja työmatkailuun.
Monipuolisuus ilmenee myös etujen käytössä: vaikka suurin osa työajalla tapahtuvasta liikunnasta sijoittuu ulkoilu-kuntosali-akselille, smartumlaiset ovat käyttäneet liikuntaetuaan yleisesti ottaen hyvin monipuolisesti: yksi on käynyt sisäsurffaamassa, toinen seikkailupuistossa ja kolmas harrastaa kamppailulajeja. Smartumlaiset ovat rentoutuneet myös ilmajoogan, museoiden ja sisägolfin parissa. Yhdessä olemme käyneet esimerkiksi pelaamassa rantalentistä.
"Me näemme työajalla harrastamisen yhtenä tapana tukea ihmistemme jaksamista ja kykyä antaa parastaan myös vaativien muutosten keskellä."
Työn murroksen myötä meidän on löydettävä uusia työkaluja vastataksemme muuttuvan työelämän tarpeisiin. Samaan aikaan, kun vaatimukset kasvavat ja kilpailu kovenee, on työntekijöiden jaksaminen aivan elintärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Maailma muuttuu, ja meidän on rohkeasti hypättävä mukaan muutokseen. Juuri näin me teimme. Me näemme työajalla harrastamisen yhtenä tapana tukea ihmistemme jaksamista ja kykyä antaa parastaan myös vaativien muutosten keskellä.
Ne yritykset, jotka toimivat hyvän elämän mahdollistajina ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukijoina, porskuttavat tulevaisuudessa. Hyvinvointi luo pohjan kasvulle. Haastammekin kaikki työnantajat testaamaan, millaisia tuloksia meidän kokeilumme kaltaisella teolla voisi ihmisten jaksamiseen olla. Hyvinvointiteko saattaa vaikuttaa myös tuottavuuteen positiivisesti, kuten oma kokeilumme on osoittanut.
Jos ajallinen panostus ei tunnu tällä hetkellä mahdolliselta, ehkä voisitte välittää työntekijöiden hyvinvoinnista jollain muulla keinolla? Jo pieni ele, joka kertoo työntekijälle, että hänen työpanostaan arvostetaan ja hänen hyvinvoinnistaan ollaan kiinnostuneita, voi saada ihmeitä aikaan.
Elämää työhösi toivottaen, Smartumin väki
Lähteet:
S. Niemi & M. Kräkin. 2019. Asiantuntijatyön paradoksivyyhti: Työn kaaosmaisuuden kokemus ja selviytymiskeinot asiantuntijatyössä. Työelämätutkimus - Arbetslivforskning 17:1.