Ihmisrobottien aika on ohi! – Smartumin tutkimus työssä elämisestä

Smartum teetti loppuvuonna 2018 Työssä elämisen tutkimuksen, jossa tutkittiin asiantuntija- ja tietotyötä tekevien kokemuksia sekä asiantuntijatyöyritysten päättäjien suhtautumista työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työelämän inhimillistymiseen.

Tutkimuksesta selvisi mm. se, että suurin osa asiantuntijoista kokee numeroiden ohjaavan yrityksen toimintaa ihmisten hyvinvoinnin sijaan. Henkilöstön kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa olevan pelkkää puhetta. Etätyö ei vielä ole uusi musta, ja työstä palautuminen vapaa-ajalla ei ole itsestäänselvää. Työasiat rullaavat useilla mielessä vielä yölläkin. Esimerkiksi 66 % kertoo työasioiden valvottavan öisin ainakin silloin tällöin. Eniten työasiat valvottavat keskijohtoa ja esimiehiä. Heille myös ajatusten nollaaminen työpäivien jälkeen on vaikeinta, pienelle osalle jopa mahdotonta.

”Tutkimuksen tulokset paljastavat, että muutoksia on tehtävä ja nopeasti. Ihminen ei todellakaan ole kone!”, toteaa Smartumin johtaja Suvi Widgrén.

Etätyö ei ole uusi musta

Vain kolmasosassa työpaikoista on rajaton etätyömahdollisuus ja joka seitsemännessä yrityksessä etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Päättäjistä 40 % sanoo, että etätöistä on ilmoitettava etukäteen. 31 % asiantuntijoista kertookin olevansa tyytymättömiä siihen, kuinka he voivat itse vaikuttaa työaikoihinsa.

”Tässä olisi nyt yrityksillä peiliin katsomisen paikka. On vanhanaikaista luulla, että asiantuntijatyölle ominaista ajatustyötä voisi oikeasti sitoa aikaan tai paikkaan. Tulokset ne ovat, jotka puhuvat puolestaan. Ei se, mihin kellon aikaan tai missä maailmankolkassa työ on tehty”, sanoo Widgrén.

Juoksulenkki voi olla ajatustyöläisen työväline
Tutkimuksesta käy ilmi, ettei työpaikoilla juurikaan ole käytäntöjä palautumisen tueksi – ei työpäivän aikana eikä sen jälkeen. Tarve palautumista tukeville käytännöille on kuitenkin olemassa, sillä 59 % asiantuntijoista kokee kuormittavaksi työasioiden miettimisen vapaa-ajalla. 42 % kertoo ajatusten nollaamisen työpäivän jälkeen vievän jopa 1-2 tuntia, ja 21 %:lle ajatusten nollaaminen on vaikeaa. Tutkimuksen mukaan työasioita ajatellaan sekä spontaanisti mutta myös tietoisesti vapaa-ajalla silloin, kun se itselle sopii. Parhaimpien ideoiden kerrottiinkin syntyvän usein vapaa-ajalla, esim. lenkillä tai suihkussa.

”Miksei lenkillä käyminen kesken työpäivän ole työksi luettavaa aikaa, jos lenkkeily kerran on yksi parhaita ajatustyötä tukevia työvälineitä?”, ihmettelee Widgrén ja jatkaa: ”Kun me Smartumilla pohdimme keinoja jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen tueksi, päätimme, että henkilöstömme saa vastedes lepuuttaa aivojaan työajalla liikunnan tai kulttuurin parissa kolme tuntia viikossa helpottaakseen mahdollista stressiä”.

Aito tukeminen on tekoja

"Tutkimus paljasti myös, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen asiantuntijatyötä tekevien suomalaisten työpaikoilla on edelleen lähinnä puheen tasolla”, kertoo Widgrén. Vastaajista vain kolmanneksen työpaikoilla seurataan työhyvinvoinnin lisäksi myös henkilökohtaisen elämän hyvinvointia ja jaksamista. ”Koska pelkkä seuranta ei riitä, selvitimme myös, käydäänkö tuloksista keskustelu esimiehen kanssa ja onko yrityksillä tarjolla minkäänlaisia tukipalveluita henkilökohtaisen elämän haasteisiin ja kriiseihin”, Widgrén jatkaa.

Tulokset olivat ristiriitaiset, sillä työnantajista 85 % väittää, että henkilöstön kanssa keskustellaan henkilökohtaisen elämän hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä tuloksista, mutta työntekijöistä vain 52 % kertoo käyneensä kyseisen keskustelun esimiehensä kanssa. Työnantajat ovat ymmärtäväisiä työntekijöiden henkilökohtaisen elämän haasteiden suhteen, mutta konkreettisia tukikeinoja työterveyspalveluiden lisäksi on tarjolla vähän. Tukipalveluita kaivattaisiin mm. lasten, lemmikin tai läheisen hoitoon, talous- ja lakineuvontaan sekä parisuhdeterapiaan. Perusteluiksi tällaisten tukipalveluiden puuttumiselle päättäjät antavat mm. kustannussyyt, tasapuolisuuden hankalan toteuttamisen ja palveluiden vaikean toteuttamisen.

”Ei mikään ihme, että jopa 61 % asiantuntijatyötä tekevistä kertoo kokevansa, että yritystä johdetaan ihmisten sijaan numeroiden kautta”, toteaa Widgrén. ”Ideaalimaailmassa työnantajille olisi itsestään selvää, että yrityksen tulos koostuu ihmisten tekemästä työstä, ja vain kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat ihmiset voivat tehdä hyvää tulosta”, Widgrén kärjistää. ”On siis täysin luonnollista, että tukea tarvitaan myös henkilökohtaisen elämän puolella, sillä henkilökohtainen elämä ja työelämä ovat yhtä ja samaa elämää. Toimistoon sidottujen, tunteettomien klo 8-16 työskentelevien ihmisrobottien aika on lopullisesti ohi. Näyttääkin siltä, että tässä on nyt todella monella firmalla ison pohdinnan paikka”, Widgrén summaa.

Tutkimus toteutettiin yhdessä Kuulas Helsingin ja Sailerin kanssa. Vastaajat olivat asiantuntijayritysten päättäjiä sekä ajatus- ja tietotyötä tekeviä 25-55-vuotiaita asiantuntijoita. Määrälliseen tutkimukseen vastasi 405 asiantuntijaa ja 200 yrityspäättäjää. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin 25 henkilöä.

Haluatko tutustua tutkimustuloksiin tarkemmin? Tilaa tutkimustuloksista koottu opas alla olevan linkin kautta.

#elämäätyöhön