Hyvinvointilupaukset teoiksi!

Uuden vuoden käynnistyttyä moni pysähtyy miettimään omaa hyvinvointiaan ja tekee päätöksiä elämäntapamuutoksista, jotka muotoillaan uudenvuodenlupauksiksi itselle, ehkä joskus läheisellekin. Pelkkä ajatuskin paremmasta itsestä huolehtimisesta on jo askel kohti parempaa hyvinvointia – muutos lähtee siitä, että tulee tietoiseksi muutostarpeesta.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on avain parempaan työkykyyn ja työhyvinvointiin

Yritysmaailmassa hyvinvoinnista puhuttaessa eksyy helposti käsiteviidakkoon. Siinä missä työkyvyllä tarkoitetaan (lainaus THL) ”henkilön toimintakyvyn ja ammattitaidon muodostamaa kokonaisuutta suhteessa työn vaatimuksiin, jotka vaikuttavat henkilön mahdollisuuksiin saada työtä, säilyttää työ ja edetä työuralla”, työhyvinvointi on laajempi kokonaisuus, joka yltää yrityksen kulttuuriin, johtamiseen, työyhteisöön, työn merkityksellisyyteen ja myös työn ulkopuolelle yksilön kokonaishyvinvointiin. Menemättä syvällisemmin näiden käsitteiden määritelmien monitahoisuuteen, todettakoon, että kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen on avain parempaan työkykyyn ja (työ)hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus onkin se suurin oivallus, jonka moni tekee, kun ”alkaa laittaa asioita kuntoon.” Kun panostaa yhteen osa-alueeseen, korjaa samalla myös toista: liikunnan lisääminen, uusien harrastusten aloittaminen, fiksu syöminen ja palautumisesta huolehtiminen vaikuttavat positiivisesti niin työhön kuin vapaa-aikaan.

Hyvinvointi ja työkyky tekemisen kärkipäähän

Viimeisten vuosien aikana henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen ovat nousseet yhä enemmän puheisiin ja tekoihinkin. Kun pohditaan Suomessa vallalla olevaa työvoiman saatavuushaastetta, henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää huomiotta tai jopa asettamatta ihan tekemisten kärkipäähän. Henkilöstön hyvinvointiin panostamalla sekä varmistetaan olemassa olevien työntekijöiden sitoutuminen ja suorituskyky että houkutellaan uusia työntekijöitä. Henkisen pääoman arvon osuus yritysten arvosta kasvaa sitä mukaa, kun aivotyön osuus kasvaa. Näin henkisen pääoman vaalimisen merkitys korostuu entisestään. Se, että puhutaan henkilöstön hyvinvoinnista kilpailuetutekijänä, ei ole tulevaisuuspuhetta, vaan totta jo tänään.

Ryhtiliikkeeseen kaivataan usein tukea ja kannustusta

Kenen vastuulla (työ)hyvinvointi ja työkyky on? Loppuviimein tietenkin jokainen vastaa omasta elämästään ja valinnoistaan. Se, että suomalaisten kunto laskee, aivohyvinvointi on koetuksella ja stressiperäiset sairaudet lisääntyvät, ei suinkaan johdu siitä, ettemmekö tietäisi, miten eletään terveellisesti ja hyvinvointia ylläpitävästi. Tietoa meillä kyllä on, mutta teot jäävät usein kertaluontoisiksi ja muutokset elintavoissa lyhytaikaisiksi.

Yksin voi olla vaikea saada pysyviä muutoksia aikaiseksi ja moni kaipaakin ryhtiliikkeeseen tukea ja kannustusta. Se voi tulla monessa muodossa: lenkkiporukkaan liittyminen, kurssi uuden liikuntamuodon pariin, terveisiin elintapoihin ohjaava valmennuskokonaisuus tai työnantajan tuki itsensä hellimiseen hierojalla. Työnantajan kannustus ja tuki itsestä huolehtimiseen on usein ratkaisevaa uusien hyvinvointirutiinien vakiinnuttamiseksi.

Fiksu ja välittävä työnantaja tunnistaa hyvinvoinnin tukemisen merkityksen

Nyt jos koskaan työnantajien merkitys suomalaisten työkyvyn ylläpitäjänä on erityisen suuri, kun tietotyöläiset tekevät työtä edelleen etänä ja korona rajoittaa elämäämme kohta jo kolmatta vuotta. Etätyö uusine työtapoineen kuormittaa henkilöstöä eri tavalla kuin aiemmin. Toisaalta on ehkä enemmän aikaa harrastuksille, kun työmatkoihin ei kulu aikaa. Toisaalta moni hautautuu töihin kotitoimistolla, päivät venyvät eikä päivien aikana tule pidettyä palauttavia taukoja. Kotitoimiston ergonomia ei myöskään aina tue työkykyä.

Yksintyöskentely vaikuttaa myös mieleen, ja moni eristäytyy ja kokee jopa apeuden tunnetta, joka voi johtaa passiivisuuteen itsestä huolehtimisessa. On myös hyvä tunnistaa, että moni on todella yksin juuri nyt. Se, että työnantaja osoittaa välittävänsä työntekijöistään, saattaa olla ratkaisevaa yksilön työkyvyn, motivaation ja työsuorituksen kannalta. Erilaisista liikunta- ja muista eduista kannattaa viestiä aktiivisesti, kertoa monipuolisista vaihtoehdoista ja korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. Mieluisan kokemuksen odottaminenkin tuo usein valoa tasapaksuun arkeen.

Hyvinvointi lähtee rakenteista ja kulttuurista

Hyvinvointi lähtee rakenteista ja kulttuurista, jotka mahdollistavat itsestä huolehtimisen. Kahdeksan tuntia putkeen Teamsissa päivästä toiseen tai ylipitkät työpäivät eivät kuittaannu liikuntaeduilla, vaan työn tekemisen mallien ja kulttuurin tulee mahdollistaa työkyvystä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kaiken kaikkiaan kyse on kokonaisuudesta: viestintää, välittämistä, johtamista ja tukea. Kaikkia näitä tarvitaan.

Uusi vuosi, uudet jutut – palataan siihen, mistä lähdettiin liikkeelle: Millaisia uudenvuodenlupauksia teidän yrityksenne on tehnyt henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi?

Hyvinvoivaa, välittävää ja vastuullista vuotta 2022!

Tiina Savia, Yrittäjä, Certified Health Coach/ Kompassio Oy